Freshly baked Open Access -report!

Viime syksyn kirjastoharjoittelun aikana laatimani Tampereen yliopiston kirjaston rinnakkaistallennusraportin englanninkielinen käännös on viimein ilmestynyt ja lisätty TamPub-arkistoon vapaasti saataville! Linkki kirjaston nettisivujen tiedotteeseen tässä KLIK!, ja linkki itse raporttiin tässä KLIK!

Oman käännöksen ”julkaiseminen” muiden luettavaksi on aina yhtä jännittävää  ja hermostuttavaa yhtä aikaa. Kääntäjänä sitä katsoo ja analysoi aina omaa tekstiään niin kriittisesti – ja kuitenkaan en tietääkseni ole laatinut vielä yhtään sellaista käännöstä, josta ei itse tekstin sanoma välittyisi lukijalle aivan tarpeeksi ymmärrettävässä muodossa. Täydellisyyteen haluan kuitenkin aina pyrkiä. Kääntäjän työ on kuitenkin siinä suhteessa epäkiitollista, ettei kääntäjän työpanosta tyypillisesti edes huomata – ellei tekstin luettavuus ja ymmärrettävyys ole aivan erinomaisen ala-arvoisella tasolla.

Summa summarum: Olen tämän käännöksen suhteen tyytyväinen jos…

  • …raportin latauskertoja karttuu TamPubiin mukava määrä
  • …käännöksen kielellisestä ilmaisusta ei kuulu sen kummempia kommentteja keneltäkään

Joka tapauksessa käännöstyöt ovat aina yhtä koukuttavia, joten näitä tekisin mieluusti lisää tulevaisuudessakin!

Mainokset

Aijaa, mitäs sä siellä kirjastossa teet?

Ajattelin päivittää tänne blogin puolelle hieman kirjastotyöharjoittelun toimenkuvaani, sillä viimeisimmän aiheeseen liittyneen postauksen aikoihin olin ehtinyt tutustua vasta alan kaavamaisimpien perustehtävien rutiineihin (mm. asiakaspalvelu, asiakastietojärjestelmän päivittäminen, poistokirjojen perkaaminen sekä aineiston hyllyttäminen ja aakkostaminen). Sen sijaan tähän päivään mennessä työtehtävien kirjo on laajentunut huomattavasti, sillä olen saanut mahdollisuuden kokeilla lähes kaikkien osastokirjastomme työntekijöiden työtehtäviä, joihin lukeutuvat esimerkiksi kaukopalvelu, sisällönkuvailu, luokittaminen ja aineistojen poistot järjestelmistä. Ainoastaan aineistojen hankintaan, elektronisten aineistojen ylläpitoon ja TAYS:n henkilökunnalle räätälöityjen palveluiden toteuttamiseen en ole päässyt omakohtaisesti tutustumaan (toki näihinkin liittyen olen saanut kollegoilta täsmällistä informaatiota prosessien kulusta). Myöskään kirjaston järjestämään opetukseen ja ”Tilaa informaatikko” -palvelun käytännön työhön en ole itse osallistunut omalla työpanoksellani (joskaan opetustehtävät eivät edes muutenkaan ole suurimpia mielenkiinnon kohteitani).
Kuinka sitten kuvailisin näitä monipuolisia työtehtäviä, joihin olen saanut itsenäisestikin tutustua harjoitteluni aikana?

  • kaukopalvelu: Vaatii ehdottomasti hyviä tiedonhaun taitoja, sillä pyydettyjen artikkeleiden/teosten metsästäminen voi toisinaan olla erittäinkin haastavaa ja vaatia useampien erilaisten (ulkomaisten) välittäjien sivustojen hyödyntämistä – tästä johtuen myös kaukopalvelutyöntekijän kielitaidot korostuvat (nettisivut ja tietokannat eivät välttämättä aina ole tarjolla edes englanniksi). Toisinaan myös kryptisten artikkelitilausten tulkitseminen saattaa olla haastavaa – ja lisäksi kaukopalvelun toteuttamisen taloudelliset aspektit on pidettävä koko ajan mielessä: ”voidaanko täältä tilata, mitä maksaa, saadaanko PDF:nä, saako muualta halvemmalla, tuleeko liian kalliiksi, millainen on toimitusaika, entä sopimusehdot, jne.?”
  • sisällönkuvailu: Parhaimmillaan jopa luovaa työtä, joka innoittaa oman päättelykyvyn kartuttamiseen. Sisällönkuvailua suorittavan työntekijän ehdottomiin valtteihin kuuluu esimerkiksi asiasanastojen hyvä tuntemus (myös käytettävän asiasanaston asettamien rajoitteiden tuntemus ja niistä selviytyminen luovalla ja oivaltavalla tavalla on olennaista). Lisäksi oman kirjaston kokoelmien kokoelmakartan ja kokoelman luokkien jakautumisen sekä painotusten tuntemus korostuu merkittävästi. Sisällönkuvailu on ainakin omasta mielestäni osoittautunut tähän mennessä kenties kaikkein mielenkiintoisimmaksi kirjastoalan työksi – juuri luovuutensa takia. Jokainen kuvailtava kirja on erilainen ja mielenkiintoinen haaste: ”millä sanoilla kuvaisin tätä teosta niin että asiakas tai oma kollega sen tulevaisuudessa löytäisi luomani asiasanoituksen kautta?”
  • luokittaminen: Erittäin teknistä, erilaisiin järjestelmiin ja kuvailuformaattien yksityiskohtaiseen tuntemukseen painottuvaa työtä, joka vaatii tekijältään sekä tarkuutta että ripeyttä (muuten yhden teoksen luokittamiseen saattaa tuhraantua tovi jos toinenkin, tai vastaavasti, valmista voi tulla nopeasti, mutta työn jälki on virheitä pullollaan). Luokittaminen onkin osoittautunut oman kokemukseni mukaan yllättävänkin haastavaksi, mutta samalla mielenkiintoiseksi kirjastoalan työksi. Käytännön kokemuksen kautta olen vasta alkanut ymmärtää, miten turhaa INFIM:n luennoilla on ollut ”pintaraapaista” luokittamista aiheena, sillä esim. MARC 21 -formaattiin ei taatusti pääse kunnolla sisälle, ellei saa tiiviisti seurata ammattilaisen työtä siihen liittyen oikean järjestelmän luomassa toimintaympäristössä. Mikäli koskaan tulen luokittamisen todelliseksi ammattilaiseksi voin rehellisesti olla ylpeä omasta osaamisestani. Tähän liittyvä järjestelmäkehitys olisi enemmän kuin mielenkiintoista – jos tällaista osaamista itselläni joku päivä vielä olisi!
  • aineistojen poistot järjestelmästä: Aineistojen poisto liittyy tiiviisti sekä luokittamiseen että tietyllä tavalla myös tiedonhakuun. Lisäksi aineistojen poistopäätöksen tekeminen vaatii kokoelmien kokonaiskuvan hyvää hahmottamista ja kykyä evaluoida aineiston ajankohtaisuutta ja tarpeellisuutta objektiivisella tavalla. Itse teoksen poistaminen itse järjestelmistä vaatii puolestaan tarkkuutta, sillä kerran järjestelmästä poistetun aineiston sinne palauttaminen vaatisi jälleen uusien sisällönkuvailujen ja luokitusten tekemistä (tosin sanoen aikaa ja vaivaa useammalta ammattilaisilta) – lisäksi väärien tietojen poistamisesta voi koitua suurtakin haittaa (pahimmillaan jopa useille kirjastoille yhteisten järjestelmien takia). Aineistojen poistaminen järjestelmistä vaatii siten etenkin huolellisuutta ja tarkkuutta.

Edellä mainittujen tehtävien lisäksi olen eräänlaisena sivutyönä saanut vastuulleni myös Tampereen yliopiston kirjaston keväällä 2012 tekemän Open Access -kyselytutkimuksen kääntämisen englanniksi. Tämä oli minulle erittäin mieluinen työtehtävä harjoittelun varsinaisten työtehtävien lomassa, sillä aiempiin englantilaisen filologian opintojen innoittamana käännöstyö on aina ollut sydäntäni lähellä. Kyseinen OA-käännös alkaa jo piakkoin olla valmiskin, joten tulen sen kenties lähitulevaisuudessa ”julkaisemaan” myös täällä blogin puolella (tai vähintäänkin linkittämään kyseisen tutkimuksen tänne blogiin). Aihe on varsin ajankohtainen ja tutkimuksen tulokset itsessään mielenkiintoista luettavaa. Lisäksi muun muass Jyväskylän yliopiston kirjaston aiemmin tekemän vastaavanlaisen tutkimuksen tulosraportista on kuulemma useampaankin otteeseen kysytty englanninkielistä versiota (jota ei siis ilmeisesti ole kuin lyhyenä tiivistelmänä), joten toivon mukaan tälle omalle käännökselleni löytyisi myös muutama kiinnostunut lukijakin. Aika näyttää. (Huom. tutkimuksen suomenkielinen alkuperäisversio on jo julkaistu ja luettavissa täältä!)