What do people actually want to know?

Yllättäen aikaa onkin ehtinyt kulua jo aikamoisesti sitten viime postaukseni. Koko syksy on muutenkin tuntunut menevän todella nopeasti – ehkä työharjoitteluilla on ollut oma vaikutuksensa loppuvuoden kulumiseen. ”Poissa ollessani” blogiani on näköjään käyty silti jonkin verran selailemassa (mikä on toki ilahduttavaa). WordPressin loistavien statsien ansiosta epäilen kuitenkin, etteivät blogiini eksyneet lukijat ole silti löytäneet vastauksia mieltään oikeasti kuluttaneisiin kysymyksiin – ainakin mikäli on uskominen tilastoissa listattuja hakukonetermejä, joita ihmiset ovat näköjään käyttäneet päätyessään blogiini. Statseja on varsin mielenkiintoista seurata, sillä välillä ihmiset ovat tuntuneet päätyvän blogini sivulle mitä erilaisimpia hakusanoja käyttämällä. Hakusanat ovat lisäksi aivan erityisen kiinnostavia siksi, että ne kertovat kaunistelematonta kieltä siitä, millaisista asioista blogianikin selailevat ihmiset haluaisivat lukea tai mistä he etsivät tietoa. Statseista bongaamieni hakusanojen perusteella uskallan puolestaan väittää, ettei blogini sisältö ole tainnut oikein vastata näiden ihmisten toiveita. En ole todennäköisesti osannut kirjoittaa niistä asioista, josta ihmiset oikeasti haluaisivat lukea (vaikka minulla toisinaan olisi jopa rahkeita ja tarvittavaa kokemustakin niistä kirjoittamiseen). Noin viimeisen kuukauden ajalta kertyneet hakusanat näyttävät yhteen listattuna tältä (osaa hakusanoista on käytetty useammankin kerran):

  • arkiston ja kirjaston ero
  • miten tullaan arkistonhoitajaksi
  • provenienssiperiaate
  • arkistokäytännöt
  • marc21 formaatti informaatiotutkimus
  • kirjaamon työnkuva
  • tweb asianhallintajärjestelmä
  • kirjastostrategia
  • kirjaaja työpaikka
  • arkistonhoitaja
  • kirjaamotyö
  • kirjastoharjoittelu
  • arkistonhoito
  • ”tweb” triplan
  • lentoposti historia
  • graduaihe
  • asiakirja määritelmä
  • tarkkuutta vaativat työt
  • saksan tehtäväluokitus

Osa hakusanoista edustaa niitä asioita, joista olen aikoinaan itsekin pyrkinyt hakemaan tietoa. Näistä kärkisijoilla olisivat itselläni ehdottomasti kirjaamoihin ja arkistoihin liittyvät käytännön työt. Mitä kirjaamotyö tai arkistonhoito on käytännössä? Mitä ovat ne päivittäiset työtehtävät, joista kyseiset ammatit todellisuudessa muodostuvat? Mitä on esimerkiksi ”seulonta” tai ”diarointi” ihan käytännön tasolla? Itse koin (ja koen yhä) ongelmalliseksi sen, ettei arkistonhoidon tai kirjaamotyön käytännön työn konkreettista kuvaa saa kuulla tai lukea yhtään mistään. Noviisille ”seulonta” tai ”diarointi” ei sano mitään, vaikka esimerkiksi luennoilla ylimalkaisesti todettaisiinkin, mitä niillä tarkoitetaan. Noviisi kaipaa konkreettista mielikuvaa siitä, miten kyseiset työprosessit oikeasti etenevät ja mistä vaiheista nuo prosessit koostuvat.

Noviisit haluavat kuulla, että käytännön seulontatyö voi yksityiskohtaisen seulonnan tasolla alkaa esimerkiksi mapillisesta tiettyyn asiaan liittyviä papereita (asiakirjoja), jotka on järjestelty arkistonmuodostajan (käytännössä siis esim. organisaation työntekijän) toimesta hänen parhaaksi katsomaansa järjestykseen. Mappi sisältää todennäköisesti kaikenlaisia lippuja ja lappuja, joista osa voi jo ensi silmäyksellä vaikuttaa turhalta. Mapin sisältö käydään kuitenkin kokonaisuudessaan läpi, jotta seulontatyötä tekevä työntekijä saa kokonaiskuvan koko aineistosta ennen kuin turhilta vaikuttavat paperit voidaan seuloa aineistosta pois. Koko seulontatyön haasteellisuutta ja vaikeutta ei kuitenkaan voida tälläkään tavalla välittää lukijalle, sillä tähän liittyvä ymmärrys karttuu vasta käytännön työn kautta. Silti noviisit haluaisivat kuulla tällaisia kertomuksia käytännön työstä. Muuten esimerkiksi juuri arkistotyön todellinen olemus jää noviisille aika hämäräksi.

Vaikka olen viime kuukausina pyrkinyt kirjoittamaan työtehtävistäni sekä kirjaamo-, arkisto- että kirjastotöidenkin parissa, huomaan, etten ole kyennyt edes itse kirjoittamaan sellaisia kuvauksia, joita olisin itse vielä esimerkiksi vuosi sitten halunnut epätoivoisesti kuulla. Käytännön työ tuntuu sokeuttavan myös minut tässä suhteessa, enkä enää muista, kuinka teoreettisia aiemmat käsitykseni näistä ammateista todellisuudessa olivat. Nyt osa aiemmin hämäräksi jääneistä käsitteistä ja käytännöistä tuntuu melkein itsestäänselviltä. Opintoihimme liittyneillä vierailevien luennoitsijoiden luennoilla muistan kuitenkin toivoneeni, että he kerrankin kertoisivat todella konkreettisella ja yksityiskohtaisella tasolla esimerkiksi edellisestä työpäivästään. Kuinka he aloittivat työpäivänsä? Mitä töitä he tekivät klo 10.20? Mikä oli päivän haastavin työtehtävä? jne. Hekään eivät kuitenkaan tainneet ymmärtää, kuinka pikkutarkkoja kuvauksia me noviisit olisimme todellisuudessa halunneet kuulla, vaan luennoijat tyytyivät listaamaan työtehtäviään yleisellä tasolla.

Jos opiskelijoilta kysyttäisiin mielipidettä tähän, uskon vahvasti, että asiaan kaivattaisiin kipeästi muutosta. Vai olenkohan itse ainut todellinen noviisi, joka on tätä mieltä?

Mainokset