Kesä ohi – harjoittelu ohi

Allekirjoittaneen ensimmäinen harjoittelu on nyt sitten tullut päätökseen (oikeastaan jo viime maanantaina), mutta en ole saanut aikaiseksi tulla toteamaan sitä myös täällä blogitodellisuudessa – kenties siksi, etten haluaisi ajatella mukavan harjoittelukokemuksen tulleen näin pian päätökseensä? Näin jälkeenpäin on ehkä jo hyvä tuoda esille, minkälaisessa harjoittelupaikassa olen kesäni viettänyt (vaikka se on kenties käynytkin jo selville aiemmista kirjoituksistani). Kyseessä oli siis Tampereen yliopisto, eli omalla tavallaan tuttu ja turvallinen ympäristö. Näin jälkeenpäin tuntuu edelleen jokseenkin käsittämättömältä, että niinkin ison ja moniulotteisen organisaation asiakirjahallinnossa työskentelee pääasiallisesti vain 2 työntekijää, puhumattakaan arkistopuolesta, jonka laajaa reviiriä vartioi vain 1 työntekijä. Tästä huolimatta harjoittelupaikkani asiakirjahallinto- ja arkistoasiat tuntuivat olevan huomattavasti paremmalla tolalla kuin esimerkiksi viime kevään Tweb-kurssilla oman pienryhmäni haastattelemalla ELY-keskuksella, jonka asiakirjahallinnon ja arkistotoimen tilanne antoi alan tuoreelle opiskelijalle jo puolessa tunnissa lähestulkoon epätoivoisen kuvan koko alasta. Omaan harjoitteluuni en tästä syystä uskaltanut tulla turhan ruusuisin mielikuvin varusteltuna – joskin todellisuus onneksi osoittautui lopulta varsin mielenkiintoiseksi ja jopa innostavaksi, vaikka myös alan haasteet kävivät harjoittelun myötä varsin ilmeisiksi. Omalla kohdallani alan haasteista jäivät kenties päällimmäisinä mieleen tietynlaiset ajoittaiset ”voimattomuuden” tuntemukset, sillä asiakirjahallinnon/arkistotoimen aloilla joutuu näköjään mitä ilmeisemmin tottumaan tietynlaiseen altavastaajan asemaan. Tämä siksi, ettei alan keskeisimpiä aspekteja välttämättä arvoteta kovinkaan korkealle organisaation muiden työntekijöiden keskuudessa. Tuntuu olevan valtava saavutus jo sinällään, mikäli oman organisaation johtoporras saadaan edes vakuuttuneeksi arkistotoimen ja asiakirjahallinnon arvosta saati sitten ajamaan näiden periaatteiden toteutumista organisaatiossa laajemminkin. Tampereen yliopistolla tunnuttiin arvostavan arkistotointa kohtuullisessa määrin, joskin loppupeleissä kenties vähemmän kuin asiakirjahallintoa – (tämä lienee yleinen tendenssi, sillä asiakirjahallinto koetaan varmasti dynaamisemmaksi ja tähän päivään aktiivisemmin kuuluvaksi toiminnoksi, kun taas arkistotoimi näyttäytyy ulkopuolisen silmissä pikemminkin unohdettuna ja vähemmän tärkeänä taustaprosessina, johon panostetaan, jos aikaa, tilaa ja taloudellisia resursseja jää muilta tärkeämmiltä toiminnoilta). Koin varsin positiiviseksi sen, ettei harjoitteluorganisaatiossani vallinnut turhan hierarkinen ilmapiiri, vaan jokaisen työnkuvaa arvostettiin aina siivoojista rehtoriin saakka. Luonnollisestikaan en kuvittele saaneeni kokonaisvaltaista kuvaa niinkin suuresta organisaatiosta vaivaisen kolmen kuukauden työpyrähdyksen aikana, mutta koen silti tulkinneeni vallitsevaa ilmapiiriä suhteellisen oikealla tavalla: suuressa organisaatiossa lienee jopa pienoinen pakko arvostaa työtoverin työpanosta, sillä tämän kokoisissa organisaatioissa yksilön oma työpanos on auttamattomasti (enemmän tai vähemmän) sidoksissa kollegoiden työpanokseen – yhteistyön tärkeys korostui mielestäni erityisesti kirjaamotyön informaatiopalveluluonteessa, mutta myös arkistotyössä, sillä arkistoitavat materiaalithan ovat juuri kaikkien muiden paitsi arkistotyöntekijän itsensä tuottamia (hyvän yhteistyön tuloksena materiaalit ensinnäkin toimitetaan arkistoihin asti ja toisekseen ne saapuvat asianmukaisessa kunnossa). Erityisesti oma esimieheni tuntui korostavan kommunikaatio- ja yhteistyötaitojen merkitystä arkistoalalla (varsin yllättäviä ominaisuuksia, joita ei varmasti suoralta kädeltä osaisi odottaa stereotypiseltä arkistotyöntekijältä?). Yliopistolla hallintoihmisten välinen kommunikaatio ja yhteistyö tuntuikin oman näkemykseni mukaan sujuvan varsin mallikkaasti, enkä ainakaan itse kohdannut kirjaamotyöntekijänä hankaluuksia tämän suhteen. (Sen sijaan ilmeisesti hallintoihmisten ja opetushenkilöstöön kuuluvien välillä on kollegojeni mukaan toisinaan aistittavissa ajatusmaailmojen erilaisuudesta johtuvia erimielisyyksiä ja eturistiriitoja – joskin omasta mielestäni kyseisen kaltaista tilannetta on mahdoton välttää. Onhan luonnollista että eri ammattien edustajat puolustavat omia näkemyksiään, tarvittaessa myös muiden kustannuksella, sillä kaiken takana on lopulta aina joukko perusitsekkäitä ihmisiä. Tästä syystä lienee turhaa tapella liian hanakasti tuulimyllyjä vastaan, vaan tarvitaan omaperäisempiä lähestymistapoja. Parhaimmassakin tapauksessa voidaan vain pyrkiä epäitsekkyyteen ja joustavuuteen, joiden kautta voi lopulta luonnistua myös se yhteistyö – mieluiten omaperäisellä, innostavalla ja osallistavalla tavalla.) Vakituiset työntekijät toki kohtaavat työssään huomattavasti enemmän haastavia tilanteita, kuin muutaman kuukauden verran organisaation pikkuapulaisena työskentelevä harjoittelija, mutta tästä huolimatta koin kuitenkin organisaatiossa olevat haasteet mielenkiintoisina ja sopivalla tavalla vaativina – ja olisinkin mielelläni jäänyt niitä ratkomaan, jos siihen olisi ollut mahdollisuuksia. Toivon mukaan samalla tavalla inspiroivia työtehtäviä ja työyhteisöjä löytyy myös tulevaisuudessa, sillä harjoittelun myötä jäi minulle ainakin varsin positiivinen kuva sekä asiakirjahallinnosta että arkistoalasta. (Todennäköisesti olin lähimpien kollegojeni mielestä joko virkistävällä (?) tai liian naiivilla tavalla vihreä innokkuudessani ja kärsimättömyydessäni päästä ratkomaan aloihin liittyviä haasteita, mutta itse kuitenkin toivon, etten koskaan menettäisi tätä liiallista (?) innokkuuttani ja omaksuisi sen sijaan rutinoitunutta, leipääntynyttä, alistuvaa tai muuten vain ”laimentunutta” asennetta alaa kohtaan, vaan haluaisin ehdottomasti kokea samanlaista intoa ja mielenkiintoa mahdollisimman pitkään.) Harjoittelupaikaltani en olisi varmasti voinut toivoa enempää – joskin arkistotyöhön liittyviä tiedonhakutehtäviä olisin mieluusti tehnyt harjoitteluni aikana enemmänkin (olisiko pitänyt pyytää esimieheltä tekaistuja tiedonhakuharjoituksia?). Kirjaamotyössä sainkin sitten tehdä jos jonkinlaista tiedonhakua huomattavasti enemmän. Tähän liittyen koin myös harjoittelussani yllätyksekseni pienimuotoisen asennemuutoksen: asiakaspalvelutehtävät osoittautuivat tällä alalla jopa mukaviksi ja erittäinkin kiinnostaviksi työtehtäviksi (täydellinen vastakohta kaupanalan asiakaspalvelutehtäviin, joiden pariin palaisin enää pitkin hampain ja korkeintaan kausiluontoisesti pakon edessä). Kaikin puolin olin siis varsin tyytyväinen harjoittelija koko kesän ja iloinen siitä, että pääsin tutustumaan myös yliopistojen toisenlaiseen, opintojen ulkopuoliseen maailmaan. Sekä työtehtävät että kollegat tekivät harjoittelustani ikimuistoisen. Mukavaa siis oli – jopa hauskaa!

Entä miten elämä jatkuu tästä eteenpäin?

Ensi viikon torstaina alkaakin sitten seuraava harjoitteluni, tällä kertaa kirjastomaailman poluilla. (Nähtäväksi jää, kuinka sujuvasti arkistokengät pystyy jättämään tien poskeen ja vetämään tilalle uudet kirjastomaailman tohvelit.) Piakkoin täytyisi myös aloitella jälleen opiskelujan todellisuutta yliopistolla graduseminaarin muodossa. ”Mistä gradu?” painaa siis taas mieltä entistä vaativammin. Onneksi olen kesän mittaan pallotellut muutamia ideoita mielessäni, enemmän tai vähemmän vakavissani, mutta tästä lisää kenties myöhemmin. Sen voin kuitenkin todeta, että monet potentiaalisista aihekukkasista ovat kuitenkin nimenomaan harjoittelun myötä mieleen pulpahtaneet, joten jo pelkästään tästä syystä voisin lämpimästi suositella työharjoittelua kaikille korkeakouluopiskelijoille – erityisesti juuri sen graduseminaarin kynnyksellä!

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s