Mistä gradu? (3.)

Kesä (ja sitä myöten myös kirjaamo-/arkistoharjoitteluni) on hupenemassa uskomattoman nopeaa tahtia – pian on enää kuukausi harjoitteluaikaa jäljellä. Kesän edetessä kohti syksyä lähestyvät samalla myös tulevan lukuvuoden opinnot (jotka allekirjoittaneen kohdalla pitävät sisällään lähes yksinomaan gradun parissa ahertamista). ”Mistä gradu?” -kysymys alkaa siis tulla aina vain ajankohtaisemmaksi. Tähän mennessä kirjaamo- ja arkistotyöskentelyn arkipäiväiset rutiinit ovat mielestäni suhteellisen kokonaisvaltaisella tavalla ehtineet selkiytyä harjoittelussani, mutta prosessien syvällisen tuntemuksen pohjalta kumpuavat näkemykset alan mielenkiintoisista ongelmakohdista ja kehittämishaasteista vaatisivat varmasti vielä pidempää työharjoittelurupeamaa ennen kuin useampia sellaisia nousisi polttavina kielen päälle. Tokihan harjoittelijalle ehtii muodostaa monenlaisia (isompia ja suurempia) mielipiteitä erilaisista asioista harjoittelun aikana, mutta ”Mistä gradu?” -kysymys ei kuitenkaan ole laajuutensa vuoksi niitä helpoimpia – etenkään, jos tavoitteena on turhankin kunnianhimoisesti kehitellä täydellisyyttä hipovan inspiroiva ja suurta uutuusarvoa omaava graduaihe. Realistina kuitenkin käsitän, ettei täydellisen tutkimusaiheen mieleen pulpahtamista voi toiveikkaana odotella liian pitkiä aikoja (a watched kettle never boils, so to speak), vaan olennaista olisi itse osoittaa harrastuneisuutta alaa kohtaan ja tehdä aktiivista alustavaa tutkimustyötä inspiroivien aiheiden kartoittamiseksi. Heinäkuuta on kuitenkin vielä jäljellä, mistä syystä allekirjoittaneella on vielä laatimansa aikataulun puitteissa varaa ottaa rauhallisesti ja vain satunnaisesti pyöritellä mielen päällä sekä mahdollisia että niitä vähemmän mahdollisia graduaiheita impulssinomaisten ideoiden tasolla. (Elokuussa olisi tarkoitus aloittaa sitten systemaattisemmat tutkimusretket graduaiheviidakossa.)

Pohdiskellessani mahdollisia aiheita, tulin ajatelleeksi ideointiin liittyvää ajatusprosessia aiempaa analyyttisemmin. Kenties inspiroivan aiheen valintaa ei tulisi ajatella niinkään perinteisenä ”aiheen valintana”, vaan olennaista olisi kenties kysyä ”mistä haluaisin itse tietää lisää?” tai ”mitä kokonaisuutta en ymmärrä ja miksi?” Ainakin omasta mielestäni ne kaikkein vaikeimmat ja hankalimmin hahmotettavat aihekokonaisuudet tarjoavat mielenkiintoisia lähtökohtia potentiaalisten tutkimusaiheiden ideointiin. Lisäksi yleensä omat hankaluudet aiheen/kokonaisuuden hahmottamisesta usein kielivät siitä, että ongelma saattaisi suurella todennäköisyydellä olla sama (ellei jopa haastavampi) myös muille ulkopuolisille tahoille (esim. asianhallintajärjestelmien käyttäjät/arkistojen asiakkaat yms.) Seuraavana siis muutamia itseäni mietityttäviä/mietityttäneitä asioita, joista haluaisin joka tapauksessa ainakin tietää lisää (sellaisenaan ko. mietelmistä tuskin olisikaan gradun aiheiksi, ja ehkä niin onkin parempi):

Miten nykyajan Google-sukupolven edustajat sopeutuvat paperiarkistojen ”manuaaliseen” maailmaan? Kuinka orpo olo sähköisiin tietokantoihin ja erilaisten hakukoneiden käyttöön tottuneella ikäpolvella on perinteisissä paperiarkistoissa tänä päivänä – saati tulevaisuudessa? Asia varmasti kulminoituu entisestään arkistojen asiakkaiden kohdalla, ei välttämättä niinkään arkistoammattilaisella, jolla on kokemusta ja näkemystä arkistoista. Toisin sanoen, mikäli arkistojen asiakkailla on tiedonhaullisia hankaluuksia jo nykypäivänäkin, millainen on tulevaisuuden arkistojen asiakas? Entä millaisia olisivat Google-sukupolven kehittämät arkistot? Todennäköisesti ainakin täysin sähköisiä, mutta voidaanko sähköiseen ulottuvuuteen ikinä luottaa siinä määrin, että se voitaisiin hallita täysin ja siten luokitella arkistokelpoiseksi ulottuvuudeksi?

Mitä Tweb ja muut asianhallintajärjestelmät ovat arkistojen kannalta esim. 20 vuoden päästä? Millainen tietomäärä on varastoitu näihin järjestelmiin, ja onko se enää lähimainkaan hallinnassa? Esimerkiksi Tweb ei osaa automaattisesti hallinnoida sopimusasiakirjojen tilaa (voimassa/päättynyt) edes järjestelmään valmiiksi syötettyjen voimassaoloaikojen avulla, vaan sopimuksen tilan päivittäminen on käyttäjän vastuulla. Omassa harjoittelupaikassani pelkästään järjestelmään tallennettujen sopimusten voimassaoloaikojen manuaalinen hallinnointi olisi jo nyt loputon päivittämisurakka – miten onkaan vielä tulevaisuudessa kun sopimuksia on järjestelmässä kenties satojen sijaan tuhansia? (Ja tässä siis kyse pelkästään sopimuksista ja vain yhdestä niihin liittyvistä metaelementeistä.) Sähköisillä järjestelmillä saavutetaan varmasti korvaamattomia tiedonhaullisia hyötyjä, mutta millä tavoin hallitaan näitä sähköisessä muodossa olevia tietomääriä ja niiden metatietoja – vai hallitaanko? Tuleeko automaatio tässäkin lopulta avuksi – vai kuinka sokeasti sen varaan uskallettaisiin heittäytyä? Kerääntyykö sähköistä tieto- ja asiakirja-aineistoa järjestelmiin loputtomasti muistikapasiteettien alati kehittyessä laajemmiksi ja laajemmiksi? Tuleeko raja koskaan vastaan – mitä jos / mitä jos ei? Entä pitäisikö tulevaisuuden (ja jo nykyisyydenkin) valtaisassa tietoavaruudessa arkistoida jo esimerkiksi hakutermejä tms. tietoainesta, jotta ”reitit” tiedon luokse voitaisiin sähköisessä ulottuvuudessa säilyttää? (Sillä miten käy tiedolle, jonka löytämiseksi ei enää muisteta oikeita hakutermejä, kansiopolkuja tai asiasanoja?)

***

Lopuksi: Kuinka vakava ongelma ovat kaksi kuollutta, arkistoasiakirjojen väliin arkistoitunutta sokeritoukkaa? Onko kyseessä vain sattumien summa (ja otukset ovat tavalla tai toisella kulkeutuneet aineistojen mukana arkistoon) vai onko pikemminkin niin, että where there’s one, there will be more? Itse haluaisin päättäväisesti uskoa ensin mainittuun vaihtoehtoon, (ainakin kunnes toisin todistetaan, mikäli arkistosta löytyy vielä elävä yksilö). (Huom. Graduasioihinhan nämä loppukaneetit eivät toki liity millään tavoin, mikäli joku kiinnitti tähän huomionsa!)

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s