Gradusta…

Mietelmiä:

Gradu-tutkielman mahdollisia aiheita pohdiskellessani olen havainnut työharjoittelupaikkani myös tältä osin varsin hyödylliseksi. Käytännön työn kautta ei pelkästään omaksu uusia näkökulmia erilaisiin aiheisiin, vaan muutamissa käytännön työtehtävissä olen saanut mielenkiintoisen mahdollisuuden tarkastella sivusilmällä myös menneiden vuosien graduja sekä niiden arvosteluja. Aika ei työn ohessa luonnollisesti riitä tutustumaan arvosteluperusteisiin kovinkaan perusteellisesti – kaiken lisäksi itse kokisin tällaisen toiminnan ”lunttaamisena” ja siten moraalisesti epäsovinnaisena. Lisäksi gradut, joihin olen työn ohessa tullut törmänneeksi, ovat olleet aihepiireiltään varsin kaukana omista kiinnostuksen kohteistani. Tästä huolimatta on kuitenkin ollut mielenkiintoista lueskella muutamia lauselmia eräidenkin gradujen saamista arvosteluista (erityisesti kritiikki on osoittautunut hedelmälliseksi tiedonlähteeksi). (Omaksi yllätyksekseni tulin törmänneeksi jopa erään luennoitsijamme gradun arviointiasiakirjoihin – näihin jätin kuitenkin arvosanaa lukuun ottamatta tutustumatta.)

Eri tasoisten gradujen saaman rakentavan palautteen pohjalta on käynyt varsin selväksi, että tutkielman kirjoittajalta odotettaisiin ennen kaikkea akateemista ajattelukykyä (itsestäänselvää), innovatiivista tutkimuskysymyksen asettelua sekä laaja-alaista pohdintaa ja eri näkökulmien perusteltua problematisointia. (Eikä fokuksena tulisi omasta mielestäni luonnollisestikaan olla se, mitä kirjoittajalta ja tutkielmalta odotetaan, vaan se, että tutkielman kirjoittaja todella yltää parhaimpaan suoritukseensa ja kykenee sitä kautta todistamaan – myös itselleen – oman asiatuntijuutensa ja potentiaalisten kykyjensä tason.) Gradun kirjoittajalle toki koetetaan teroittaa monesta suunnasta,  että saatuasi maisterin paperit kouraasi ”ketään ei tulevaisuudessa enää kiinnosta gradusi ja siitä saamasi arvosana – kukaan ei todennäköisesti tule ikinä edes lukemaan graduasia (ohjaajaasi lukuun ottamatta)”. Tästä huolimatta aion ainakin itse asettaa riman korkealle – nimenomaan juuri itseni takia. Todennäköisesti gradua laajempaa tutkielmaa en koskaan enää tule kirjoittamaan (ellen sitten päädy tutkijan ammattiin – mikä sekin olisi erittäin miellyttävä tulevaisuuden näkymä), ja sen vuoksi haluaisin mielelläni todistaa itselleni akateemiset ajattelu- ja tutkimuskykyni.

Selaillessani taas pitkästä aikaa P. Henttosen blogia törmäsin hänen näkemyksiinsä tämän kevään asiakirjahallinnan gradujen tasosta ja hyvän tutkielman kriteereistä. Henttosen mukaan tämän kevään gradut ovat asiakirjahallinnon puolella poikkeuksellisen korkeatasoisia, mutta ilmeisesti aihepiireiltään turhan kapea-alaisia. Henttosen näkemyksien mukaan gradujen aiheita käsitteleviä tiedonlähteitä on haettu pääasiassa vain suomalaisesta ja kyseiseen alaan/aihepiiriin tiukasti liittyvästä kirjallisuudesta. Ulkomaisia lähteitä ja oman aihepiirin rajat ylittäviä kirjallisuuslähteitä on käytetty varsin niukalti. Itseäni erityisesti ulkomaisten lähteiden käytön vähyys yllätti erityisen paljon – kenties juuri siksi, että olen itse varsin tottunut nimenomaan englanninkielisten lähteiden käytössä (tästä kiittäminen aiempaa pääainettani sekä englanninkielistä kandidaatin tutkielmaa). Olen todennäköisesti paljon epävarmempi kotimaisten lähteiden käytössä!

Ymmärrän kuitenkin tavallaan lähteiden käytön rajoittuneisuuden, sillä alan opinnoissa on tyypillisesti aina alleviivattu suomalaisten käytäntöjen eroja ulkomaisiin verrattuna (tästä syystä kotimaisia käytäntöjä on ollut turhaa yrittää oppia ulkomaisesta kirjallisuudesta). Lisäksi suomenkielistä tutkimusta on alasta tehty varsin rajallisesti. Näin ollen on mielestäni varsin haastavaa aloittaa laaja-alaista tutkimusta aiheesta, jonka kansallisia piirteitä voidaan löytää vain harvalukuisesta kotimaisesta kirjallisuudesta, eikä alaan liittyvää käytännön työkokemuksen kautta saatavaa näkemystäkään ole usein vielä juurikaan karttunut. Käytännönssä gradun kirjoittajalla on siis pohjanaan alan opinnoista hankittu peruskehikko ja tämän tukena parhaimmillaan yksi tai kaksi alan työharjoittelua sekä kotimainen niukahko kirjallisuusperusta. Oman maan rajojen ulkopuolella oleva maailma on varmasti tällaisista lähtökohdista tarkasteltuna varsin hämmentävä, käsittämättömän laajalle levittyvä ja hankalasti hahmotettavissa (kun omankaan maan käytännöt eivät ole välttämättä täysin selviä). Tästä syystä sekä ulkomaisen että oman aihepiirin ulkopuolelta haalittavien tietolähteiden suhteuttaminen ja vertaaminen suomalaisiin näkökulmiin on varmasti haastavaa.

Itse en kuitenkaan lähtökohtaisesti säikkyisi turhaan tätä tosiasiaa, vaan ottaisin sen mielellään vastaan mielenkiintoisena haasteena. Aika näyttää löydänkö relevantteja lähteitä, osaanko analysoida niitä tarpeeksi kriittisesti ja kykenenkö vertailemaan niiden kautta nousevia erilaisia näkökulmia riittävän perustellulla ja laaja-alaisen objektiivisella tavalla. Sitä ennen täytyisi myös päättää se lopullinen aihe…

Advertisements

2 thoughts on “Gradusta…

  1. Juuri noin! Kannustan rohkeasti lukemaan englanninkielistä kirjallisuutta ja paneutumaan suomalaiseen toimintaympäristöön sitä kautta. Erot suomalaisen ja kansainvälisen ympäristön välillä näyttävät nyt tulevan turhan painokkaasti opetuksessa esille. Kyllähän eroja on, mutta täällä kuitenkin tehdään samoja asioita kuin muualla.

    Sitten kun aihe on selvillä, on hyvä puhua aihepiiriä tuntevan opettajan kanssa (jos ei ole sellaisen graduryhmässä). Tämä osaa nopeasti sanoa, onko suomalaisessa toimintaympäristössä sellaista, mikä pitää tutkielmassa huomioida.

    • Ajatuksena olisi tosiaan kesän mittaan alkaa lueskelemaan sekä suomalaista että ulkomaista alan kirjallisuutta ja lehtiä – ehkä sen myötä nousisi mielen päälle joku täsmentynyt ja erityisen innostava tutkimusaihe gradua varten (ellei sitten kesän työharjoittelussa nouse käytännön työn kautta esille jotakin ylivoimaisesti mielenkiintoisinta aihetta).
      Kenties alan opinnoissa voitaisiin tosiaan opettajien taholta alleviivata hiukan nykyistä selkeämmin ulkomaisen kirjallisuuden ja käytäntöjen merkitystä/ yhteyksiä myös suomalaisiin asiakirjahallinnan käytäntöihin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s